Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2018.

Riippuvuus säästämiseen - hyvästä vai pahasta?

Kuukausittaisen säästämisen aloitin reilut 10 vuotta sitten ja muutama vuosi sen jälkeen aloitin myös kirjaamaan säästämisiä exceliin. Kuukausittainen säästöjen kirjaaminen on hyvin koukuttavaa. Ainakin itse sain aina suurta mielihyvää, kun uusia osakeostoja sai merkattua taulukkoon ja oman varallisuutensa näki kasvavan. Nopeasti kasvunopeus alkoi tuntua liian pieneltä ja kiinnostus sijoitusten kasvattamiseen velkavivulla alkoi houkuttaa. Vuosikymmenen alun ajan velkavipua tulikin säännöllisesti lisättyä ja kurssinousuun pääsikin hyvin mukaan. Palkankorotuksista seuranneiden lisääntyneiden kassavirtojen avulla ei elintasoa nostettu, vaan niillä hankittiin uusia sijoituslainoja. Aluksi lainat olivat 10 vuoden lyhennysohjelmalla, mutta myöhemmin bullet-lainoja. Lainaa sai melko halvalla kun oli asunto vakuutena. Muutaman kerran pankki sanoikin, että alkaa olla laina-aste tapissa. Silloin aloin miettimään, onko ns. asset-riippuvaisuus mennyt jo liian pitkälle ja säästinkö elämän laadust

Henkilöstörahaston verohyödyt

Tarkkasilmäiset ovat varmasti huomanneet varallisuutta listatessani, että osa varoistani on tällä hetkellä henkilöstörahastossa. Yrityksessä, missä olen töissö, on käytössä henkilöstörahasto. Rahastoon on voinut ohjata varoja lähinnä erilaisista bonuksista, joita kertyy tuloksen ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Henkilöstörahaston edut ovat aika selkeät. Ne rahat, jotka bonuksena maksetaan henkilöstörahastoon, maksetaan sinne työnantajakuluja vähentämättä eli puhutaan melko isosta hyödystä jo tässä vaiheessa. Lisäksi viidennes henkilöstörahastosta nostettavista rahoista on verovapaata. Oman laskelmani perusteella henkilöstörahaston kautta bonusrahani kierrattämällä saan n. 1,5 kertaisena rahat verrattuna, että nostaisin ne suoraan palkkana. Vaikka omaisuuden henkilöstörahastosta voi nostaa hitaasti, 20 % per vuosi, niin hyöty on selkeä. Lisäksi henkilöstörahasto ei joudu maksamaan osingoista ja luovutusvoitoista veroa, mikä entisestään nostaa sen kannattavuutta. Käsitt

SIJOITTAMINEN JA RISKIEN HALLINTA

Riski on oleellinen osa sijoittamista. Mitä enemmän riskejä otetaan sitä enemmän tyypillisesti on mahdollista voittaa tai hävitä. Pelkästään se, että haluaa omia rahojaan sijoittaa, kertoo siitä, että henkilö on halukas ottamaan riskejä. Kysymys onkin että millaisia ja kuinka suuria riskejä tavoitteiden saavuttamiseksi sijoittaja on halukas ottamaan? Tyypillisesti riskiä voi sijoittamisessa ottaa kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on sijoittaa riskipitoiseen kohteeseen. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi pörssin käänneyhtiöt, roskaluokan yrityslainat ja gryptovaluutat. Yhteistä näille on korkea pääoman menettämisen riski jota tasapainottaa mahdollisuudet selvästi markkinan keskiarvoa parempiin tuottoihin. Mikäli sijoittaja haluaa näihin rahojaan investoida, tulisi hänen tutkia kohteiden riskit hyvin huolella - jottei tulos olisi pelkästään sattuman varassa. Riskipitoisissa kohteissa riskiä usein hallitaan hajauttamalla. Hajautusta voi tehdä joko ajallisesti hajauttamalla investoinn

Mikä on omaisuutta?

Kuva
Perinteisesti ajatellaan, että asunto on tyypillisesti henkilön suurin omaisuuserä. Kuitenkin, kalliskin asunto voi olla enemmänkin ongelma kuin mahdollisuus. Talouden osalta yksi lempikirjailijoistani Robert Kiyosaki on tiivistänyt asian hyvin selvästi (alla oleva kuva). Omaisuutta ovat ne sijoitukset (assets), jotka laittavat taskuusi rahaa. Ne sijoitukset, jotka vain vievät taskustasi rahaa ovat vastuita (liabilities). Asunnon lisäksi henkilö saattaa usein omistaa esimerkiksi mökin ja auton. Vaikka nämä ehkä omassa taseessa näyttävät kivoilta, niin loppujen lopuksi niistä aiheutuu vain kuluja. Tärkeää siis olisikin, että suurin osa omaisuudesta olisi sellaista, joka myös tuottaa. Omalta osalta sijoitusten osuus omaisuudesta on tällä hetkellä käytännössä 100 %, eli kaikki rahat käteistä lukuun ottamatta ovat tuottavassa omaisuudessa. Näin ei aina ole ollut ja tuskin myöskään aina tulee olemaan. Suomessa omistusasumista suositaan niin vahvasti, että vain harvoin tuntuu perustellu
Kuva
KATSAUS ASUNTOMARKKINOIHIN Q4 2017 Asuntomarkkinoilla eletään edelleen noususuhdannetta. Asuntosijoittamisen suosio tuntuu jatkavan kasvuaan ja jopa naistenlehdissä julkaistaan tarinoita asuntosijoittamisesta - usein todella positiiviseen sävyyn. Tämähän jo itsessään puoltaisi käsitystä, että olemme aika lailla markkinan huipulla. Mitä muita tunnusmerkkejä meillä on nähtävänä markkinatilanteen arvioimiseksi. Seuraavassa joitain, mitä itse seuraan säännöllisesti. Rakennusyhtiöiden rakennuskannan tilanne näyttää toistaiseksi suotuisalta. Seuraamani viiden suuren Suomen markkinoilla toimivan julkisesti noteraatun yhtiön asuntodataa, voidaan seuraavia havaintoja tehdä. Rakennusyhtiöillä on lähes ennätysmäärä asuntoja rakenteilla. Vastaavaan määrään yllettiin viiimeksi vuonna 2010. Valmiita myymättömiä asuntoja ei ole kuitenkaan varastossa paljoa, menneinä vuosina niitä on ollut moninkertainen määrä, joten niistä ei pidä vielä huolestua. Myymättömien valmistumattomien asuntojen määr
Uusi blogi taloudellisesta riippumattomuudesta ja menestymisestä omalla uralla. Keskustelua taloudellisesta riippumattomuudesta, downshiftaamisesta ja sijoittamisesta on alkanut olla julkisuudessa yhä enemmän ja enemmän. Omakin mielenkiinto asian suhteen ylitti kynnyksen alkaa lukemisen lisäksi myös kirjoittamaan asiasta. Blogeja asian tiimoilta on jo ennestäänkin paljon, mutta toivottavasti tämä blogi pystyy myös jollain tapaa tuomaan lisää aihepiiriin nyt ja tulevaisuudessa. Harrastusmielessä kun kirjoittaa, niin blogia pystyy tekemään omien tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Itseäni kiinnostavimpia aiheita ovat varallisuuden kasvattaminen, uralla eteneminen sekä sijoittaminen. Näistä teemoista pyrin tulevaisuudessa kirjoittamaan enemmän. Antoisia hetkiä tämän blogin parissa!